Muuruveden tsasounan historiaa ja tulevaisuutta praasniekkaan 9.5.2022 (pidetään 8.5.2022 sunnuntaina, äitienpäivänä)
Haluan omalta osaltani kiittää kaikkia Muuruveden tsasounan praasniekkaan osallistuneita.Tänään ja tänä vuonna onkin syytä juhlaan sillä tuleehan tsasounan vihkimisestä kuluneeksi jo 60 vuotta.
6.12.1962 korkeasti pyhitetty arkkipiispa Paavali vihki tsasounan Pyhän Nikolauksen temppeliksi. Mutta miten tähän päästiin vaati paljon työtä ja ennen kaikkea uskoa paikallisilta ortodokseilta. Seudun ortodoksithan ovat pääsääntöisesti evakkoja ja evakkoon joutuneiden jälkeläisiä, joiden juuret ovat karjalassa Salmin pitäjän Ala-Uuksussa. Sotien jälkeen karjalaisväestöä sijoitettiin Pyöräkän, Pitkämäen, Västinniemen ja Kesämäen kylille, eli Muuruveden alueelle.
Jo 50-luvulla Muuruveden ortodoksisen väestön keskuudessa syntyi ajatus, että meidänkin pitää saada tänne oma rukoushuone. Oltiinhan jo Karjalassa totuttu siihen, että lähes joka kylässä oli oma tsasouna, jossa käytiin ahkerasti rukoilemassa. Vuodesta 1952 lähtien jumalanpalveluksia pidettiin kansakoululla ja kodeissa. Näissä yhteisissä kokoontumisissa tsasounan rakentamisen ajatus nousi aina uudelleen ja uudelleen esille. Niinpä Nikolauksen päivänä 6.12.1953 Ala-Uuksun kylätoimikunnan kokouksessa Mikko Jonnisen kotona, Vilho Jestoi esitti, että viimeinkin on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja on saatava kylälle oma tsasouna. Silloin valittiin kuusi miehinen suunnittelutoimikunta, jonka tehtäväksi annettiin esittää kuopion ort. seurakunnan kirkkovaltuustolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin tsasounan rakentamiseksi Muuruvedelle jälleenrakennuslain nojalla. Valtuusto esittikin asian jälleenrakennustoimikunnalle, mutta jostakin syystä sieltä tuli kielteinen päätös. Tuo päätös masensi ja oli vähällä tyrehdyttää koko hankkeen, mutta kuitenkin asiaa pidettiin edelleen vireillä ja mietittiin erilaisia keinoja miten asiaa saataisiin vietyä eteenpäin.
Vilho Jestoi, joka oli tuolloin Muuruveden edustajana kirkkovaltuustossa, puhui ja puhui tsasouna hankkeesta aina uudelleen seurakunnan kirkkoherralle rovasti Vilho Hokkiselle. Viimein kirkkoherra Hokkinen sanoi: ”Pankaa vain hanke omatoimisesti alulle, kyllä tsasouna aikanaan valmistuu. ”
Asiaa lähdettiinkin viemään ripeästi eteenpäin. Toimikunta kokoontui 20.3.1958 ja silloin päätettiin, että rakentaminen aloitetaan. Rakennuksen piirustusluonnokset annettiin rakennusmestari Leo Honkalalle ja alustavat piirustukset valmistuivatkin jo 8.4 samana vuonna. Seurakunta osti tontin vuonna 1958, mutta varsinaiseen rakennusurakkaan kului aikaa vielä reilut neljä vuotta. Rahoitus päätettiin pyytää pääasiassa avustuksina ja rahallisena pesämunana oli Ala-Uuksun jakokunnan varat, jotka päätettiin käyttää tsasounan rakentamiseen. Lisäksi rahoituksesta vastasi seurakunta, Uudenkylän kyläkunta, Salmi- säätiö, Kuopion Säästöpankki ja Muuruveden Osuuskassa. Puutavara saatiin lahjoituksina seurakuntalaisilta ja muiltakin pitäjäläisiltä. Kaikki mahdolliset työt tehtiin talkoovoimin. Vuonna 1959 rakennuspaikalla ei vielä tapahtunut mitään, mutta silloin varmaankin hoidettiin kuntoon rahoitusasiat ja lopulliset piirustukset valmistuivat 23.4.1960.
Vuonna 1960 toisena helluntaipäivänä kansakoululla pidetyn liturgian jälkeen pidetyssä kokouksessa valittiin rakennustoimikunta. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Vilho Jestoi ja jäseniksi Grigori Jonninen, Johannes Nieminen, Aleksanteri Lahtoniemi, Alvi Setälä, Johannes Miskala, Vilho Jonninen, Heikki Hankasalo ja Alvi Kärtevä.
Sitten alkoikin varsinainen rakennusvaihe. Puutavara oli jo valmiina sahattuna rakennuspaikalla ja talvella ajettiin hiekkaa rakennuspaikalle. Kesällä tapahtui pohjankaivuu. Kaikki nämä työt tehtiin talkoovoimin. Pohjalaudoitus ja valutyöt annettiin Juho Jestoin suoritettavaksi. Hän kokosi talkooporukkaa ja niin saatiin sekin työ tehdyksi. Vuoden 1961 aikana rakennus saatiin vesikattoon saakka ja 18.11.1962 tsasouna oli valmis. Vielä samana vuonan 6.12 tsasouna vihittiin Pyhän Nikolaoksen temppeliksi arkkipiispa Paavalin toimesta. Näin kymmenen vuoden sitkeä uurastus saatiin päätökseen.
Isännöitsijöinä ovat toimineet Grigori Jonninen, Alvi Kärtevä, Niilo Jonninen, Raimo Vepsä, Aune Markkinen ja nyt minä Katja Jestoi.
Monta vuosikymmentä tsasounalla elettiin normaalia jumalanpalveluselämää ja palveluksia pidettiin ainakin vuoteen 2019 asti noin kerran kuukaudessa. Praasniekka siirrettiin pidettäväksi toukokuun 8-9 päivä, eli päivään jolloin Pyhän Nikolaus Ihmeidentekijän pyhäinjäännökset siirrettiin Barin kaupunkiin, joskus ennen 2000-luvun alkua.
Vuonna 2019 oltiin jälleen uuden edessä kun tsasounaamme uhkasi lakkauttaminen seurankunnan toimesta. Syynä tähän olivat mm. taloudelliset paineet. Muuruveden tsasouna muutaman muun tsasounan ohella oli seurakunnan lakkautettavien tsasounien listalla. Asia herätti paikallisissa paljon keskustelua ja emme olleet valmiit luovuttamaan asian suhteen kovin helpolla. Perustettiin Muuruveden tsasounan ystävät- tukiryhmä 17.9.2019. Ystävien tarkoituksena on turvata taloudellisesti tsasounan säilyminen elävänä rukouspaikkana Kuopion ortodoksisessa seurakunnassa. Tukiryhmä katsoo tsasounan säilyttämisen tärkeäksi, jotta alueen seurakuntalaisille taataan mahdollisuus osallistua seurakunnan järjestämään tärkeimpään toimintaan eli jumalanpalveluselämään. On huomioitavaa, että kirkkokansan joukossa on vielä Karjalasta tulleita evakoita, myös tsasounan rakennustöihin osallistuneita.
Ystävien toimintaan ovat kaikki tervetulleita. Keräämme varoja mm. osallistumalla kirkkokahvituksiin esim. Kuopiossa ja Siilinjärvellä, osallistumalla seurakunnan joulu- ja pääsiäismyyjäisiin ja olemme olleet parina kesänä mukana pyörittämässä Muuruveden satamassa satamakahvila Murua. Tsasounan ystävien hallitukseen kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtajana Aulis Miskala ja jäseninä Kirsti Miettinen, Kirsi Jonninen ja Katja Jestoi.
Nykyisellään tsasounalla on tarkoitus järjestää jumalanpalveluksia kevät-kesä-syksy- kaudella. On myös tarkoitus elävöittää tsasounan toimintaa aloittamalla maallikkopalvelukset. Seurakunnasta olemme saaneet lupauksen maallikkopalvelus-koulutuksesta ja toivottavasti jo ensi kesän aikana pääsisimme alkuun ja saamme ensimmäiset maallikkopalvelukset pidettyä.
Vielä kerran haluan toivottaa kaikille paikalla olijoille hyvää juhlaa ja kaikille äideille hyvää äitienpäivää.
Kristus nousi kuolleista!
Tämän Katja esitti myös Jestoin sukuseuran tapaamisen alussa pidetyn hetkipalveluksen, maallikkopalvelus, jälkeen Muuruveden tsasounalla