UUKSUN SANKARIHAUTA

Uuksun sankarihauta-alue sijaitsee Uuksussa, Ylä-Uuksun kreikkalaiskatolisella hautausmaalla. Sankarihauta-alueen vieressä on vapaussodan muistomerkki ja kuuden vainajan hauta-alue. Muistomerkki on pystytetty 1934 ja paljastettu 19.8.1934. Sankarihauta-alueelle on haudattu 34 suomalaista sankarivainajaa, uuksulaisia ja impilahtelaisia kreikkalaiskatolisia.

1998 hauta-alueelle pystytettiin muistoristi laatan kera. Ristin rakensivat Juho ja Joel Jestoi sekä Vilho Jonninen Vilhon autotallissa Juankoskella. Risti vietiin osissa linja-auton tavaratilassa ja koottiin sankarihauta-alueella sillä aikaa kun toiset innokkaat matkalaiset kaivoivat pystytyskuopan ristille. Muistolaatta naulattiin ennen ristin pystytystä. Samalla ilmaistiin toive aidan pystyttämisestä alueen ympärille. Paikalliset ovat alkaneet yhä enemmän haudata omiaan hautausmaalle.

Niinpä 1999 sukukokouksessa päätettiin apurahan hakemisesta opetusministeriöltä alueen aitaamiseen ja kunnostamiseen. Seuran hallitus toimitti ensimmäisen anomuskirjeen heinäkuussa Pitkärannan paikallishallinon johtaja V.G. Zaharoville. Pian hän jo vastasi, että rakentamiseen tarvitaan kirjallinen lupa. Lupa edellyttää myös alueella olevan vapaussodan muistomerkin ja alueelle haudattujen sotilaiden tiedot.

20.9 lähetettiin tiedot muistomerkistä ja rakentamisaikataulu Pitkärantaan. Vastauskirjeessä pyydettiin vielä viralliset asiapaperit siitä, että vainajat ovat kaikki suomen kansalaisia. Mikkelin maakunta-arkistosta saadusta selvityksestä käy ilmi 34 salmilaista sankarivainajaa, jotka ovat suomen kansalaisia. Selvityksen saavuttua Pitkärantaan lähetettiin ne Moskovaan Voijennyje Memorialy – yhdistykselle käsiteltäväksi. Sen tehtyä päätöksen pystyisi Pitkärannan aluehallinto tekemään päätöksen asiasta.

Opetusministeriö myönsi 25000 mk avustuksen 23.5.2000 aidan rakentamiselle, josta olisi tehtävä tiliselvitys 30.4.2001 mennessä. Opetusministeriö myönsi jatkoaikaa tiliselvitykselle kaksi kertaa 2001 ja 2002.

11.9.2000 seuran hallitus lähetti Sotavainajien muiston vaalimis yhdistykselle kirjeen, jossa selvitettiin käytyä kirjeenvaihtoa ja toivottiin asian jouduttamista eteenpäin. Sieltä lähtikin heti tiedustelukirje Moskovaan. Helmikuussa 2001 he lähettivät uuden tiedustelun Moskovaan. 22.3.2001 vastauskirjeessä Voijennyje Memorialy-yhdistys kertoi saaneensa 225 m2 hautausalueelle ja ryhtyneensä toimenpiteisiin alueen rekisteröimiseksi. Hieman myöhemmin tiedusteltiin rakennus aikataulua ja aidanrakentajien tietoja.

Sukuseuran hallitus päätti ajankohdaksi 20 – 26.6.2001, mutta Moskovasta ilmoittivat, etteivät he ehdi saada rekisteröinti lupaa eikä aidan rakentaminen ilman lupaa ja rekisteröintiä olisi suotavaa. Samalla yhdistys ilmoitti aita-alueen kooksi 15 x15m ja alueen rekisteröinti maksuksi 600 US D (4067,31 FIM).

Lokakuussa Moskovasta ilmoitettiin aitausalueen rekisteröinti Venäjän federaation kiinteän omaisuuden rekisteriin. Sotavainajien muisto vaalimisyhdistys maksoi rekisteröintimaksun ja seura maksoi ko. maksun yhdistykselle. 19.6.2002 lähetettiin tiedot Moskovaan rakentajista ja ajankohdasta. Kielenkääntäjä Tuula Kiiski soitti Moskovaan kesäkuun lopussa ja koetti vauhdittaa asiaa. Heinäkuun alussa 2002 saatiin vihdoin Pitkärannasta virallinen lupa aidan rakennukselle. Aidan rakensivat Aulis, Vilho, Risto ja Niko Jonninen, Heikki Hiltunen ja Raimo Vinni Riston konehallissa Västinniemessä. Määrämittaan ja muotoon sahatut laudat maalattiin ja elementit ruuvattiin kasaan valmiiksi viikossa. Pystytys Matka tehtiin 3-7.8.2002. Valmiit elementit Aulis Jonninen kuskasi avolava-autolla Uuksuun ja innokas pystytysporukka seurasi perässä Jorma Jonnisen kuljettamalla linja-autolla. Mukana oli 21 reipashenkistä ja seikkailunhaluista pystyttäjää ja mukana oli paljon nuoria. Perille saavuttua oli tarkoitus suunnitella pystytys, mutta jo samana iltana aita oli pystyssä. Näin pitkä projekti oli saatu mahdollisesti loppuun.

Jo samana syksynä kantautui Uuksusta tieto, että aita oli rikottu. Talvella sukuseuran hallitus päätti, että aita korjataan. Niinpä seuraavana kesänä rakennettiin 2 uutta elementtiä ja vietiin paikalleen. Vielä kerran aita rikottiin. Silloin elementit löytyivät Uuksunjoen ranta penkereeltä ja sieltä ne siirrettiin kohdalleen. Sen jälkeen aita on saanut olla ehjänä.

Vuosien saatossa aitaa on siistitty Uuksussa käydessä ja ristille on viety kukkasia ja havuseppeleitä.

2012 tuli ajankohtaiseksi aidan huoltomaalaus ja muistelupöydän rakennus. Aluehallintoviraston ja sponsoreiden tuella aita maalattiin 28.6.2012. Mukana oli 11 hengen innokas porukka, myös seuraan kuulumattomia oli mukana. Aidan maalauksen välillä keittelimme kahvit ja nautimme Uuksunjoen kuohujen katselusta. Myös muistoristi sai puhtaan, valkoisen värin. Maalauksen jälkeen Voiennyje Memorialy-yhdisty on laittanut aitaan laatan, jossa tieto että aita on sen suojeluksessa. Laatassa on myös laki pykälä, jonka nojalla aita-alue on suojeltu.

Uuksun hautausmaa on osin luonnontilassa entisen sisäänkäynnin puolelta. Monta kertaa mietittiin alueen raivaamista, mutta ottaisivatko paikalliset sitten senkin alueen omiin hautauksiinsa. Niinpä ajatuksesta on luovuttu, näin esi-isämme saavat ainakin tällä alueella levätä rauhassa.

2014 laskimme havuseppeleen muistoristille jatkosodan päättymisen 70 vuotismuistoksi. 9.7.1944 viimeiset suomalaiset sotilaat poistuivat Uuksusta. Hieman aiemmin Savonlinnan reserviläiset olivat vieneet muistoristin juurelle Suomen pienoislipun ja siellä se liehuu vieläkin.

6.12.2017 laskimme havuseppeleet ja sytytimme kynttilät Uuksun ja Tuleman sankarihaudoille, Samoin sytytimme kynttilät Impilahden sankarihautausmaalle ja Surun Ristille. Samalla sytytimme myös Salmi-seuran kynttilät sankarihaudoille.

2019 Korjasimme Uuksun sankarihauta-alueen aidan portin.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on kertonut 2004 julkaisemassaan kirjassa Sankarivainajamme rajan takana Uuksun sankarihauta-alueen olevan ensimmäinen kahdesta virallisesti rekisteröidystä sankarihauta-alueesta luovutetulla alueella, toinen on Viipurin kenttähautausmaa.